 |
Missä määrin henkilönnimet ovat aiempina vuosisatoina olleet
isänperintöä, miten perheen naisten nimiperintö tai vaikutusvalta ovat
näkyneet nimeämisessä ja mikä muuttuu lähitulevaisuudessa verrattuna
aiempaan vuonna 2019 voimaan astuvan uuden nimilainsäädännön myötä?
 |
| Ruusupuistossa kukkivat vielä kesän viimeiset ruusut. |
Muun muassa näitä teemoja pohdin tänään tarkemmin Jyväskylässä järjestetyillä valtakunnallisilla Miestutkimuspäivillä pitämässäni esitelmässä, joka käsitteli maaseudun sukujen nimiperintöä ja nimeämisen käytäntöjä 1700-luvulta aina nykypäiviin saakka. Eräs keskeinen havainto tutkimukseni sekä yleisön kommenttien ja keskustelun perusteella on se, että monet patriarkaaliseen tai patrilineaaliseen (eli isän tai hänen mielipiteidensä mukaan määräytyvään) nimeämiseen liittyvät käytännöt ovat olleet erittäin pitkäkestoisia ja niiden jäänteitä voi havaita myös nykyisissä nimikäytännöissä, vaikkakin jo hieman uudistuneina ja aiempaa joustavampina toimintatapoina.
Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennuksessa järjestetyn tilaisuuden ohjelmassa oli lukuisia kiinnostavia esityksiä miestutkimuksen ajankohtaisista aiheista, ja sen järjestivät Suomen Miestutkimuksen Seura (SuMS), Jyväskylän yliopiston Sukupuolentutkimuksen oppiaine ja Jyväskylän yliopiston sukupuolentutkijoiden verkosto Kantti. Kiitos kaikille päivään osallistuneille ajatuksia herättäneistä keskusteluista!
