Minna Canthin juhlavuonna

Minna Canthin patsas Jyväskylän kirkkopuistossa.

 

Heinäkuussa minulla oli tilaisuus päästä opettamaan kansainvälisen kesäkurssin opiskelijoita Jyväskylän yliopistossa, ja siinä yhteydessä kävimme vierailulla yliopiston tiedemuseon näyttelyssä, joka juhlistaa Minna Canthin 175-vuotisjuhlavuotta.

Näyttely on ollut avoinna keväästä saakka, jolloin 19.3. juhlittiin varsinaista Canthin syntymäpäivää. Tuolloin presidentti Tarja Halonen otti Ruusupuistossa vastaan opettajankoulutuslaitoksen Minna Canth -tasa-arvopalkinnon, ja juhlatilaisuudessa näimme ja kuulimme esityksiä Canthin elämänvaiheista ja ajasta Jyväskylässä.

 

Heinäkuun museovierailulla tutustuimme Minnan ja hänen puolisonsa, seminaarin luonnontieteen lehtorin Ferdinand Canthin elämään Jyväskylässä, seminaarivuosiin sekä etenkin Minna Canthin kirjoittamiin lehtiartikkeleihin ja niiden yhteiskunnalliseen sanomaan. Canthin kirjailijan uran ja yhteiskunnallisen ajattelun kehittymisen näkökulmasta Jyväskylän kausi oli tärkeää aikaa.

Vierailulta jäi mieleen etenkin se, että Minna Canth oli osalle opiskelijoista kirjailijana jo ennalta tuttu kotiyliopistossa tehtyjen opintojen myötä. Kovinkaan monista tuon ajan naiskirjailijoistamme tai -vaikuttajistamme ei voi välttämättä sanoa samaa.

Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksen näyttely Vapaita aatteita on tiivis läpileikkaus Canthien Jyväskylän vuosiin, mutta samalla kyse on tuon ajan yhteiskunnallisen keskustelun suurista kysymyksistä, joiden ytimeen myös pariskunta tempautui mukaan. Näyttely on avoinna vielä 28.9.2019 saakka tiedemuseon näyttelykeskus Soihdussa Seminaarinmäellä.

Suunnistus Jyväskylän historiaan

Sunnuntainen kulttuurisuunnistus Jyväskylän keskustassa tarjosi taas paljon kiinnostavaa ohjelmaa, myös kaupungin historian näkökulmasta. Iltapäivän kaunis sää suosi ulkoilua.

Kesätaideteos Local Polyp, entinen Kankaan tehtaan vanha lumppupallo eli lumpunkeittokuula museon edustalla.

Jyväskylän taidemuseossa oli viimeistä päivää esillä Yuichiro Saton unenomainen tutkielma suomalaisesta metsästä.

Kunnallistalon eli kaupungintalon kulmauksesta avautuvan näkymän perusteella Harjun Vesitorni ja kaupunginkirkon torni ovat melko hyvin linjassa keskenään - tosin tornien kellojen näyttämät ajat eivät aivan täsmää toisiinsa.

 

Opastettu kierros vei tutustumaan kaupungintalon salaisuuksiin, ensin Poliisikamarin ovelta entisajan asiakkaiden majoitustiloihin, ja sitten yläkerroksiin, missä talon viehättävät yksityiskohdat vangitsevat aina kävijän huomion.

Alvar Aallon alun perin Säynätsaloon suunnittelema puheenjohtajan nuija.

 

Opastuksen huipensi tutustuminen kaupungintalossa esillä olevan Pekka Salojärven kokoelman upeisiin teoksiin, joihin kuuluu muiden muassa Helene Schjerfbeckin Onkiva tyttö (1884).

Suunnistuskierros päättyi tällä kertaa Alvar Aalto -museon kesänäyttelyn sitaattiin, jota sunnuntain visailussakin arvuuteltiin: