Nimet isänperintönä

Missä määrin henkilönnimet ovat aiempina vuosisatoina olleet isänperintöä, miten perheen naisten nimiperintö tai vaikutusvalta ovat näkyneet nimeämisessä ja mikä muuttuu lähitulevaisuudessa verrattuna aiempaan vuonna 2019 voimaan astuvan uuden nimilainsäädännön myötä?

Ruusupuistossa kukkivat vielä kesän viimeiset ruusut.

Muun muassa näitä teemoja pohdin tänään tarkemmin Jyväskylässä järjestetyillä valtakunnallisilla Miestutkimuspäivillä pitämässäni esitelmässä, joka käsitteli maaseudun sukujen nimiperintöä ja nimeämisen käytäntöjä 1700-luvulta aina nykypäiviin saakka. Eräs keskeinen havainto tutkimukseni sekä yleisön kommenttien ja keskustelun perusteella on se, että monet patriarkaaliseen tai patrilineaaliseen (eli isän tai hänen mielipiteidensä mukaan määräytyvään) nimeämiseen liittyvät käytännöt ovat olleet erittäin pitkäkestoisia ja niiden jäänteitä voi havaita myös nykyisissä nimikäytännöissä, vaikkakin jo hieman uudistuneina ja aiempaa joustavampina toimintatapoina.

Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennuksessa järjestetyn tilaisuuden ohjelmassa oli lukuisia kiinnostavia esityksiä  miestutkimuksen ajankohtaisista aiheista, ja sen järjestivät Suomen Miestutkimuksen Seura (SuMS), Jyväskylän yliopiston Sukupuolentutkimuksen oppiaine ja Jyväskylän yliopiston sukupuolentutkijoiden verkosto Kantti. Kiitos kaikille päivään osallistuneille ajatuksia herättäneistä keskusteluista!

Perheen sukunimi entisaikaan ja lähitulevaisuudessa

Seminaarinmäki toukokuussa 2018. Kuvat: Sofia Kotilainen.

Kirjoitin pari vuotta sitten artikkelin, jossa tarkastelin suomalaisten maaseudun perheiden yhteisen sukunimen yllättävän lyhyttä historiaa. Puolisoiden tuli lainsäädännön nojalla käyttää yhteistä sukunimeä vasta 1930-luvulta lähtien, vaikka yhteisen sukunimen käytäntö olikin alkanut vähitellen vakiintua jo 1800-luvun kuluessa, hieman eri aikoihin eri säätyjen tai yhteiskuntaryhmien parissa.

Sukunimilakia uudistettiin viimeksi 1980-luvulla ja sen myötä toinen aviopuolisoista saattoi ottaa käyttöön yhdistelmäsukunimen, jossa puolison sukunimi yhdistetään väliviivalla omaan sukunimeen. Ensi vuonna voimaan tuleva uusi nimilainsäädäntö tuo mukanaan useita muutoksia aiempiin sukunimikäytäntöihin. Se muun muassa mahdollistaa yhdistelmäsukunimien käytön myös ilman väliviivaa, ja molemmat puolisoista voivat halutessaan ottaa yhdistelmänimen. Lain yhtenä tavoitteena on asettaa puolisot avioliittoa solmittaessa tasa-arvoiseen asemaan.

Myös lapselle voidaan jatkossa antaa heti syntymän jälkeen kaksi sukunimeä. Aiemmin hän on voinut saada vain toisen vanhempansa tai vanhempien yhteisen sukunimen. Tulevaisuudessa siis myös äidin sukunimi voi aiempaa useammin periytyä lapselle.

Kotilainen, Sofia (2016). Suomalaisen perheen yhteisen sukunimen lyhyt historia.

Kesälukemista

Lauantaiaamun sadetta enteilevä taivas helteisellä Harjulla Kalevan kisoissa 2018.

Jyväskylässä on saatu tänä vuonna nauttia monista suurista kesätapahtumista. Nähtävää ja koettavaa riittää ennätyshelteiden jälkeen elokuun puolellakin, mutta välillä voi syventyä myös kiinnostavan kirjan lukemiseen.

Muutamia poimintoja viimeaikaisten historia- ja elämäkertateosten joukosta: 

Vuorikuru, Silja, Aino Kallas: Maailman sydämessä. SKS 2017.

Silja Vuorikurun kirjoittama ensimmäinen Kallas-elämäkerta avaa uuden näkökulman kirjailijan uraan ja henkilökohtaisen elämän vaiheisiin. Aino Kallas oli 1900-luvun alun kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaiskirjailijoita. 

Tämän kesän MM-kisojen myötä ajankohtainen, lajin taustoja avaava historiateos osoittaa, että jalkapallossa on aina ollut yhteiskunnallisessa ja poliittisessa mielessä kyse paljon muustakin kuin urheilusta:

Vares, Vesa, Pallon herruus. Kuningaslajin valta ja lumo. Otava 2018.

Virtapohja, Kalle, Kekkonen urheilumiehenä. Docendo 2018.

Urho Kekkosen urheiluharrastuksilla ja niiden luomilla verkostoilla oli suuri vaikutus myös siihen, kuinka hän eteni ensin pääministerin ja sittemmin presidentin tehtäviin. Kirja kuvaa, miten urheilu ja politiikka kytkeytyivät monin tavoin toisiinsa Kekkosen elämän eri vaiheissa.