Uuden monarkin kruunajaiset ja vuosisatainen nimiperintö

Ison-Britannian kuningaskunnassa on alkamassa uusi aikakausi. Charles III:n kruunajaiset 6. toukokuuta 2023 ovat kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä tapahtuma, jota saapuvat todistamaan myös useiden valtioiden päämiehet. 

Vaikka kuninkaan uskotaan toteuttavan lähitulevaisuudessa monia monarkiaa uudistavia toimenpiteitä, on eräs traditio, joka ei juurikaan ole kokenut muutoksia vuosisatojen aikana eikä sellaista ole näköpiirissä nytkään. Hallitsijasuvussa kulkevat perintönä suvulle tärkeät etunimet, jotka periytyvät sukupolvelta toiselle. Kirjoitin tästä aiheesta tutkimusartikkelin, joka julkaistiin vuonna 2022 Nordic Journal of Socio-Onomastics -lehdessä. 

Artikkelini tarkastelee nimilukutaitoa tutkimuksen analyyttisenä työvälineenä. Hallitsijaperheiden nimiperintö on erityinen tutkimuskohde sen vuoksi, että nimeämiskäytännöt ovat edelleen 2020-luvulla erittäin perinteisiä ja nimeämisen käytännöt muuttuvat hitaasti sukupolvittain. Artikkelissani pohdin tarkemmin, mistä tämä johtuu.

Näin kruunajaisten aattona kirjoitin aiheesta myös pohjoismaisen tutkijaverkoston blogiin: 

THE ROYAL HERITAGE OF NAMES

Keskisuomalaisen hevosurheilun verkostot 1900-luvun alussa

 

Jo alkuvuodesta 2019 Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirjassa (2018) ilmestyi artikkelini Hevosmiesten Hippos: verkostojen merkitys hevoskasvatuksessa ja -urheilussa 1900-luvun alun Keski-Suomessa. (Jyväskylä: Suomen urheiluhistoriallinen seura 2019, s. 147–172.)

1900-luvun alkuvuosikymmeninä Jyväskylän Hippos muodostui hevosmiesten pelikentäksi ja areenaksi, jolla hevoskasvattajat ja hevosurheilun harrastajat tapasivat toisiaan, verkostoituivat ja edistivät maakunnan hevosjalostustyötä.

Tarkastelin artikkelissa mikrohistoriallisesta näkökulmasta maakunnan hevosurheilu- ja hevoskasvatusharrastusta, esimerkkinä kivijärveläisen (viitasaarelaissyntyisen) talollisen Heikki Holmin (1869–1937) hevosharrastus. Heikin hevosten ominaisuuksista sekä menestyksestä kilpa-ajoissa kirjoittivat vuosikymmenten aikana useat sanomalehdet ja jopa Suomen Urheilulehti, joka uutisoi vuonna 1906 Viitasaaren hevospäivistä.

 

Tutkimusartikkelini liikkuu maakunnan hevosmiesten verkostoissa, kuten liikkui myös tunnetuimpiin vuosisadan alkupuoliskon (keski)suomalaisiin hevosurheilun ja -kasvatuksen vaikuttajiin kuulunut Juho Heikki Vesterinen. (Tai itse asiassa mukana oli useampi J. H. Vesterinen, sillä kuten artikkelissani havaitsin, hänellä oli maakunnan hevospiireissä myös samannimisiä kaimoja.)

Lopuksi pohdin, mitkä tekijät vaikuttivat erityisesti siihen, miten hevoskasvatusharrastajien väliset verkostot rakentuivat. Erääksi merkittäväksi osoittautui sukulaisuus.

Lisäksi 24.4.2019 paikallislehti Viispiikkisessä julkaistiin artikkelini Kivijärveläisiä hevosmiehiä, jossa tarkastelen Heikin pojan Einon ja tämän ikätoverien hevosmiessukupolvea.

Taustalla Oppio-rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Kuvannut toukokuussa 2019 Sofia Kotilainen.

Minna Canthin juhlavuonna

Minna Canthin patsas Jyväskylän kirkkopuistossa.

 

Heinäkuussa minulla oli tilaisuus päästä opettamaan kansainvälisen kesäkurssin opiskelijoita Jyväskylän yliopistossa, ja siinä yhteydessä kävimme vierailulla yliopiston tiedemuseon näyttelyssä, joka juhlistaa Minna Canthin 175-vuotisjuhlavuotta.

Näyttely on ollut avoinna keväästä saakka, jolloin 19.3. juhlittiin varsinaista Canthin syntymäpäivää. Tuolloin presidentti Tarja Halonen otti Ruusupuistossa vastaan opettajankoulutuslaitoksen Minna Canth -tasa-arvopalkinnon, ja juhlatilaisuudessa näimme ja kuulimme esityksiä Canthin elämänvaiheista ja ajasta Jyväskylässä.

 

Heinäkuun museovierailulla tutustuimme Minnan ja hänen puolisonsa, seminaarin luonnontieteen lehtorin Ferdinand Canthin elämään Jyväskylässä, seminaarivuosiin sekä etenkin Minna Canthin kirjoittamiin lehtiartikkeleihin ja niiden yhteiskunnalliseen sanomaan. Canthin kirjailijan uran ja yhteiskunnallisen ajattelun kehittymisen näkökulmasta Jyväskylän kausi oli tärkeää aikaa.

Vierailulta jäi mieleen etenkin se, että Minna Canth oli osalle opiskelijoista kirjailijana jo ennalta tuttu kotiyliopistossa tehtyjen opintojen myötä. Kovinkaan monista tuon ajan naiskirjailijoistamme tai -vaikuttajistamme ei voi välttämättä sanoa samaa.

Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksen näyttely Vapaita aatteita on tiivis läpileikkaus Canthien Jyväskylän vuosiin, mutta samalla kyse on tuon ajan yhteiskunnallisen keskustelun suurista kysymyksistä, joiden ytimeen myös pariskunta tempautui mukaan. Näyttely on avoinna vielä 28.9.2019 saakka tiedemuseon näyttelykeskus Soihdussa Seminaarinmäellä.

Suunnistus Jyväskylän historiaan

Sunnuntainen kulttuurisuunnistus Jyväskylän keskustassa tarjosi taas paljon kiinnostavaa ohjelmaa, myös kaupungin historian näkökulmasta. Iltapäivän kaunis sää suosi ulkoilua.

Kesätaideteos Local Polyp, entinen Kankaan tehtaan vanha lumppupallo eli lumpunkeittokuula museon edustalla.

Jyväskylän taidemuseossa oli viimeistä päivää esillä Yuichiro Saton unenomainen tutkielma suomalaisesta metsästä.

Kunnallistalon eli kaupungintalon kulmauksesta avautuvan näkymän perusteella Harjun Vesitorni ja kaupunginkirkon torni ovat melko hyvin linjassa keskenään - tosin tornien kellojen näyttämät ajat eivät aivan täsmää toisiinsa.

 

Opastettu kierros vei tutustumaan kaupungintalon salaisuuksiin, ensin Poliisikamarin ovelta entisajan asiakkaiden majoitustiloihin, ja sitten yläkerroksiin, missä talon viehättävät yksityiskohdat vangitsevat aina kävijän huomion.

Alvar Aallon alun perin Säynätsaloon suunnittelema puheenjohtajan nuija.

 

Opastuksen huipensi tutustuminen kaupungintalossa esillä olevan Pekka Salojärven kokoelman upeisiin teoksiin, joihin kuuluu muiden muassa Helene Schjerfbeckin Onkiva tyttö (1884).

Suunnistuskierros päättyi tällä kertaa Alvar Aalto -museon kesänäyttelyn sitaattiin, jota sunnuntain visailussakin arvuuteltiin:

Kesää ja keskusteluja

Jyväskylässä on tänä viikonloppuna voinut osallistua lukuisiin tapahtumiin. Seminaarinmäellä on riittänyt ohjelmaa sekä Kirkkopäivien että Yläkaupungin yön merkeissä. 

Lauantain ohjelmasta voi mainita esimerkiksi piispa Eero Huovisen ja hänen vieraansa Björn Wahlroosin keskustelun, joka käsitteli muun muassa uskoa, taloutta, yhteiskuntaa ja anteeksiantoa. Kuulijoita oli juhlateltassa paljon ja syvällisistä pohdinnoista huolimatta näiden kahden sanavalmiin esiintyjän ajatustenvaihto säilytti yleisön iloksi myös leikillisen sävynsä.

Eero Huovinen ja Björn Wahlroos keskustelun pyörteissä.

Iltapäivän kirkkaassa auringonpaisteessa täpötäysi Lounaispuisto raikui kuorojen esityksistä ja yhteislaulusta. Kiitos kaikille kuorolaisille, erityisesti nuorimmille, upeista esityksistä! 

 

Vaikka yliopiston päärakennuksen nurkilta saattoi vielä lauantaina löytää puiden varjosta lunta, niin kesän lämpö on jo täällä.