Näytetään tekstit, joissa on tunniste nimiperintö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nimiperintö. Näytä kaikki tekstit

perjantai 5. toukokuuta 2023

Uuden monarkin kruunajaiset ja vuosisatainen nimiperintö

Ison-Britannian kuningaskunnassa on alkamassa uusi aikakausi. Charles III:n kruunajaiset 6. toukokuuta 2023 ovat kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä tapahtuma, jota saapuvat todistamaan myös useiden valtioiden päämiehet. 

Vaikka kuninkaan uskotaan toteuttavan lähitulevaisuudessa monia monarkiaa uudistavia toimenpiteitä, on eräs traditio, joka ei juurikaan ole kokenut muutoksia vuosisatojen aikana eikä sellaista ole näköpiirissä nytkään. Hallitsijasuvussa kulkevat perintönä suvulle tärkeät etunimet, jotka periytyvät sukupolvelta toiselle. Kirjoitin tästä aiheesta tutkimusartikkelin, joka julkaistiin vuonna 2022 Nordic Journal of Socio-Onomastics -lehdessä. 

Artikkelini tarkastelee nimilukutaitoa tutkimuksen analyyttisenä työvälineenä. Hallitsijaperheiden nimiperintö on erityinen tutkimuskohde sen vuoksi, että nimeämiskäytännöt ovat edelleen 2020-luvulla erittäin perinteisiä ja nimeämisen käytännöt muuttuvat hitaasti sukupolvittain. Artikkelissani pohdin tarkemmin, mistä tämä johtuu.

Näin kruunajaisten aattona kirjoitin aiheesta myös pohjoismaisen tutkijaverkoston blogiin: 

THE ROYAL HERITAGE OF NAMES



perjantai 24. elokuuta 2018

Nimet isänperintönä




Missä määrin henkilönnimet ovat aiempina vuosisatoina olleet isänperintöä, miten perheen naisten nimiperintö tai vaikutusvalta ovat näkyneet nimeämisessä ja mikä muuttuu lähitulevaisuudessa verrattuna aiempaan vuonna 2019 voimaan astuvan uuden nimilainsäädännön myötä?




Ruusupuistossa kukkivat vielä kesän viimeiset ruusut.
Muun muassa näitä teemoja pohdin tänään tarkemmin Jyväskylässä järjestetyillä valtakunnallisilla Miestutkimuspäivillä pitämässäni esitelmässä, joka käsitteli maaseudun sukujen nimiperintöä ja nimeämisen käytäntöjä 1700-luvulta aina nykypäiviin saakka. Eräs keskeinen havainto tutkimukseni sekä yleisön kommenttien ja keskustelun perusteella on se, että monet patriarkaaliseen tai patrilineaaliseen (eli isän tai hänen mielipiteidensä mukaan määräytyvään) nimeämiseen liittyvät käytännöt ovat olleet erittäin pitkäkestoisia ja niiden jäänteitä voi havaita myös nykyisissä nimikäytännöissä, vaikkakin jo hieman uudistuneina ja aiempaa joustavampina toimintatapoina.


Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennuksessa järjestetyn tilaisuuden ohjelmassa oli lukuisia kiinnostavia esityksiä  miestutkimuksen ajankohtaisista aiheista, ja sen järjestivät Suomen Miestutkimuksen Seura (SuMS), Jyväskylän yliopiston Sukupuolentutkimuksen oppiaine ja Jyväskylän yliopiston sukupuolentutkijoiden verkosto Kantti. Kiitos kaikille päivään osallistuneille ajatuksia herättäneistä keskusteluista!